Nuorten äänioikeus ja äänestysikäisyys on ikuisuuskysymys, joka kaipaisi ehdottomasti lisää yhteiskunnallista keskustelua.
Kun elämme jatkuvassa muutoksessa ja globaalissa murroksessa, on tulevaisuusorientoitunut päätöksenteko yksi tärkeimmistä valttikorteistamme. Nyt tehtävillä päätöksellä on kauaskantoisia vaikutuksia lapsiimme ja nuoriimme. Päätöksillä rakennetaan aina pala palalta seuraavan sukupolven tulevaisuutta ja elämän edellytyksiä.
Tämän takia myös nuoria tulee osallistaa päätöksentekoon. Yksi konkreettinen toimi olisi äänestysikärajan laskeminen 16 ikävuoteen.
16-vuotiaan aivokehitys on ollut yhtenä julkisen keskustelun argumenttina nykyisen äänestysikärajan ylläpitämiselle. Tämä on yksinään heikohko peruste asialle. Tutkimuskaan ei anna selkeää kuvaa siitä, että laadullisesti esimerkiksi 16-vuotiaan ja 18-vuotiaan aivot olisivat merkittävästi erilaiset juuri eri vaihtehtojen harkinnan tai punninnan osalta.
Lisäksi oppivelvollisuuden piirissä oleville ensimmäinen äänestyskerta kannattaisi nimen omaan sijoittaa siihen aikaan, jolloin nuori on vielä koulussa ja hänen ympärillään on yhteiskunnallista keskustelua ja tukea.
Joten tuetaan nuoria demokratiakasvatuksessa, kriittisessä ajattelussa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa! Aikaisella vahvalla osallistamisella kasvatamme tulevista sukupolvistamme aktiivisia vaikuttajia ja äänestäjiä. Nuorten ajatuksia, kokemuksia ja näkökulmaa antavat vain nuoret itse. Me aikuiset emme voi ymmärtää täysin nuorten tarpeita.
Äänioikeus olisi vahvin institutionaalinen tapa antaa nuorten osallisuudelle aito merkitys. Lasketaan siis äänestysikärajaa 16 ikävuoteen.